Ahne pyytää ja tyhmä maksaa Bangaloressa

Tässä 8 miljoonan asukaan kaupungissa on noin 90.000 moporiksaa. Lehtien ja nettipalstojen mukaan tyypillinen riksakuski eli ’auto driver’ on henkilö, joka
- käskee sinua poistumaan, jos ehdotat ’ajetaan mittarin mukaan’
- vaatii 1,70 e matkasta, jonka hinta on 0,85 e, jos kysyt hintaa ennen lähtöä
- vaatii puolitoistakertaista yötaksaa klo 19, vaikka se alkaa virallisesti klo 22
- ajaa kiertotietä, jos mittari on päällä
- vaatii perille päästyänne 0,34 e enemmän kuin mittari osoittaa
- käyttää karkeaa kieltä, jos olet eri mieltä matkan hinnasta
- väittää, että mittari ei toimi ja vaatii siksi posketonta hintaa
- vaatii ylimääräistä, koska ei voi saada paluukyytiä tai koska sataa tms.
- ajaa useimmiten mopolla, jossa on vanha mekaaninen mittari ja sitä on käsitelty niin että se näyttää jopa 50 % enemmän kuin uusi digitaalinen taksamittari samalla matkalla

Pahasti haisee palveluhenki, suomalais-luterilainen pyrkii välttelemään mokomia huijareita. Kyllä Bangaloren Besserwisser tietää miten hinnat menee pykälien mukaan. Lähtöhinta on 0,17 e ja 2 km:n jälkeen tulee 0,12 e/km.

Täällä on nyt kova poru hinnoista. Virallisiin hintoihin tulee korotus elokuussa: lähtöhinta 0,29 e + 0,15 e/km. Nykytaksalla mittarin mukaan 5 km maksaa 0,53 e mutta käytännössä kuski vaatii siitä jopa 0,85 e. Uusilla taksoilla virallinen hinta on 0,74 e mutta ne rosvot tulevat varmasti vaatimaan 1,20 euroa!!!

Syyllinen Bangaloren tilanteeseen on lehtien ja nettipalstojen mukaan selvä. Bangaloren IT-buumi on tuonut kaupunkiin hyvin ansaitsevaisia - jopa ulkomaalaisia - jotka ovat kovin tyhmiä. He suostuvat maksamaan mitä tahansa, kuin raha jossain IT-puussa kasvaisi. Ja sitä tyhmyyttä käyttävät hyväkseen ovelat riksakuskit, jotka toimivat kuten tavalliset intialainen kauppiaat. Tyhmä ei ole se, joka pyytää vaan se, joka maksaa. Sentimentti on markkinoilla kuitenkin sellainen, että röyhkeille riksakuskeille ei tavallisilta kansalaisilta sympatiaa heru.

Siirtomaaherran kannalta tässä puhutaan pienistä rahoista. Mutta jos verrataan bruttokansantuotetta per capita - dollareissa Suomessa n. 36.000 ja Intiassa 3.600 - niin saadaan hiukan suuntaa näihin taksikuluihin. Kuvittele että sinun kuukausipalkkasi olisi kymmenesosa nykyisestä. Paljonko siitä rahasta riittäisi taksipalveluihin? Edes mopon kyydissä…

Iloisesti tervehtien Tapani
- jota pelottaa riksan kyydissä vain 3 asiaa: päästäänkö ehjänä perille, missä se perille sijaitsee ja miten älyttömästi siitä joutuu maksamaan

P.S. Vähän harmittaa. Tulimme seurueen kanssa eräänä iltana ravintolasta. Saatiin kadulta kaksi riksaa, sovittiin kahdesta riksasta 150 rupiaa. Perillä maksoin meidän mopon - jonka osuus oli siis 75 - mutta iloisena ehjästä ja kuivasta kyydistä sanoin: ’tosson 80, pidä loput!’ Noustiin pois, kuski ryntää luokseni levitellen setelinippua: ’tässä on 60!’ Nyt meinasi suututtaa, meinaako se huijata minulta 20!? No, otin setelit ja laskin näkyvästi: ’20, 40, 60, 70 ja 80 - hah!’ Kuski poistui tyytyväisenä, oli saanut yksinkertaiselta länkkäriltä sittenkin yli kaksinkertaisen hinnan. Punessa riksat laskuttivat mittarin mukaan.