Jumalia on miljoonia mutta liikenteessä kuollaan

Bangaloressa on tavallinen 8 miljoonan intialaisen liikenne. Ajokaistoja ei ole tai niitä ei noudateta, eikä välttämättä muitakaan meikäläisille tuttuja liikennesääntöjä. Jokainen voi ajaa siitä mistä ajoneuvollaan mahtuu, kunhan tööttää. Ja voi ajaa vaikka ei mahtuisikaan, yleensä se jonka keula on pisimmällä on oikeutettu kiilaamaan. Taaempana oleva väistää ja tööttää. Kuorma-autojen ja riksojen perässä lukee yleensä ”Sound Horn” eli ne toivovat mieluummin varoittavaa tööttäystä kuin päälleajoa.

Parven etenemisen logiikka toimii. Edessä olevia varoitetaan, sivuilla olevia varotaan. Varmaan tuttua menoa jokseenkin kaikkialla Aasian liikenteessä. Jollei meno muuten pelota, niin suosittelen riksakyytiä. Kokeiltiin vauhdin hurmaa Punessa ja siinä tunsi kuinka naapurit tulivat melkein iholle!

Seitsemän vuoden kuljettajakokemus Bangaloren liikenteessä, ikää 23 vuotta. Autonkuljettajamme Kumar on nuori mutta ajaa hyvin varmasti. Hän aloitti 16-vuotiaana riksakuskina ja on nyt ajanut muutaman vuoden Toyota Innovalla autovuokraamon palveluksessa.

Yksi hindulaisuuden miljoonista jumalista on Hanuman, apinankasvoinen voiman jumala. Kumar kertoi, että Intiassa yleensä voimailusalin seinällä on Hanumanin kuva. Meidän auton etuikkunalla on pieni Hanuman-patsas. Intiassa ja yleensäkin Aasiassa näyttää siltä, että jokaisella autoilijalla on autossaan jokin suojelusenkeli, jumalankuva tai amuletti. Luulen että tämän ansiosta jokainen uskaltaa ajaa täkäläisessä liikenteessä ja vielä mielipuolen lailla. Meikäläiset ei taida uskoa liikenteessä suojeleviin voimiin? Luotetaan enemmän autokouluun ja liikennesääntöihin.

Asukkaita on Bangaloren kaupungissa 8 miljoonaa, Suomessa 5 miljoonaa. Viime vuonna liikenteessä kuolleiden määrät olivat Bangalore 761 - Suomi 279. Kehitys on täälläkin ollut viime vuosina positiivista ja sitä selitetään muun muassa kaksipyöräisten motoristien kypäräpakolla. Alan varmaan seuraavaksi kerätä kuvia hauskoista kypärävirityksistä, jotka eivät taatusti pysy päässä onnettomuudessa . Mutta onhan täällä näitä jumalia.

Luottavaisesti tervehtäen Tapani
- joka käyttää Kumarinkin kyydissä aina turvavyötä

P.S. Vähän kyllä harmittaa. Olen outo herra siirtomaaherra ja haluaisin käveleskellä kaupungilla. Mutta jalkakäytävät ovat keskimäärin kuin pommin jäljiltä. Kadun ylittäminen on pelottavaa, kun autot ei väistä ja kaksipyöräinen voi kaahata mistä suunnasta tahansa. Pitää katsoa viiteen suuntaan: vasemmalle, oikealle, eteen, taakse ja kuoppaiseen tiehen. Kuudenteen suuntaan eli ylöspäin ei ehdi katsomaan, paitsi jos haluaa siirtyä elämänsä pyörässä seuraavaan elämään. Jokainen täällä varmaan toivoo seuraavaksi syntyvänsä ison auton kuljettajaksi. Mitä isompi auto Intiassa, sitä isompi etuajo-oikeus.
- No, meilläpä onkin tila-auto ja autonkuljettaja puhuttelee meitä Sir ja Madam. Kuvassa taustalla Kumar, edustalla Sir Sami, Madam Leena ja Madam Mimi: