Tärkeä asia on toistettava

Intiassa pitää varautua toistamaan. Kerralla vain harva asia menee läpi. Monesti vaikuttaa siltä, että intialaisen tulkinnan mukaan yhden kerran sanottu asia ei voi olla tärkeä. Siis mitä tärkeämpi asia, sitä suotavampaa on sen toistaminen. Ja vielä kolmannen kerran. - Tärkein asia, jonka olen koskaan kirjoittanut blogeissani, on vinkki ja linkki Punaisen ristin sivuille Pakistanin tulvien uhrien auttamiseksi. Asia on edelleenkin tärkeä, joten toistanpa sen tässä:

Pakistanissa on satanut niin, että nyt on 14.000.000 (lausutaan neljätoistamiljoonaa) ihmistä tulvien vuoksi tavalla tai toisella hädässä. YK:n mukaan tämä katastrofi on vakavampi kuin vuoden 2004 tsunami. Uutiskuvat ovat lohduttomia, siellä ei pelaa mikään. Mutta sentään presidentti Zardarin lentokoneen huolto pelaa. Hän kävi juuri tarkistamassa yksityiskartanonsa Ranskassa ja vastaanottamassa pari lentävää kenkää Britanniassa. Minun kengännumeroni on 43. Heitin SPR:n katastrofirahaston tilille kahden kengännumeron verran euroja hätää kärsiville. Heittäkää tekin, se käy helposti klikkamalla tästä: http://lahjoita.fi/lahjoitukset/kertalahjoitus ja kengännumeronsa saa päättää itse!

Sandaalit jalassa ja optimistisesti tervehtien Tapani
- joka toistaa tänään tervehtivänsä optimistisesti ja sandaaleissa

P.S. Vähän kyllä harmittaa. Eihän tuo Pakistanin valtio välttämättä suuria sympatioita ansaitse, enkä puhu nyt pelkästään seitsemän viikon intialaisen aivopesun uhrina. Intia-Pakistan-maaottelussa, jos missä, pata kattilaa soimaa. Molemmat ovat maailmanpankin bruttokansantuotelistalla alapäässä - Pakistan sijalla 128 ja Intia sijalla 121 - ja kuitenkin molemmilla on ydinaseita ja kiihkeitä mielipiteitä rajanaapurista.
Pakistan on harmittavan köyhä kehitysmaa, joka siitä huolimatta suuntaa resurssejaan myös Afganistanin talibanien tukemiseen. Suurin mitattavissa ollut edistysaskel Pakistanin taloushistoriassa lienee ollut se, kun Itä-Pakistan irtautui ja itsenäistyi Bangladeshin valtioksi vuonna 1971. Pakistanin bruttokansantuote nousi roimasti, kun köyhempi puoli väestöstä lähti laskemasta keskiarvoa. Pakistanilaisia on nykyään noin 170 miljoonaa ja bangladeshiläisiä noin 150 miljoonaa - ja Bangladesh on muuten bkt-sijalla 150.
Mutta Pakistanissa on satanut ja sataa edelleen. Vain 1600 on kuollut, mutta 14 miljoonaa ihmistä kärsii. Pakistanilaisetkin rakastavat lapsiaan. Muslimitkin tuntevat nälkää. Tulvan saastuttamasta vedestä sairastutaan Indus-virran rannoilla. Surkeissa telttaleireissä surraan mennyttä kotia. Ne 14 miljoonaa voivat olla väärässä, kuten heidän vallanpitäjänsä, mutta ihmisiä he ovat. Voit näyttää, että sinäkin olet ihminen. Klikkaa tästä http://lahjoita.fi/lahjoitukset/kertalahjoitus

Ahne pyytää ja tyhmä maksaa Bangaloressa

Tässä 8 miljoonan asukaan kaupungissa on noin 90.000 moporiksaa. Lehtien ja nettipalstojen mukaan tyypillinen riksakuski eli ’auto driver’ on henkilö, joka
- käskee sinua poistumaan, jos ehdotat ’ajetaan mittarin mukaan’
- vaatii 1,70 e matkasta, jonka hinta on 0,85 e, jos kysyt hintaa ennen lähtöä
- vaatii puolitoistakertaista yötaksaa klo 19, vaikka se alkaa virallisesti klo 22
- ajaa kiertotietä, jos mittari on päällä
- vaatii perille päästyänne 0,34 e enemmän kuin mittari osoittaa
- käyttää karkeaa kieltä, jos olet eri mieltä matkan hinnasta
- väittää, että mittari ei toimi ja vaatii siksi posketonta hintaa
- vaatii ylimääräistä, koska ei voi saada paluukyytiä tai koska sataa tms.
- ajaa useimmiten mopolla, jossa on vanha mekaaninen mittari ja sitä on käsitelty niin että se näyttää jopa 50 % enemmän kuin uusi digitaalinen taksamittari samalla matkalla

Pahasti haisee palveluhenki, suomalais-luterilainen pyrkii välttelemään mokomia huijareita. Kyllä Bangaloren Besserwisser tietää miten hinnat menee pykälien mukaan. Lähtöhinta on 0,17 e ja 2 km:n jälkeen tulee 0,12 e/km.

Täällä on nyt kova poru hinnoista. Virallisiin hintoihin tulee korotus elokuussa: lähtöhinta 0,29 e + 0,15 e/km. Nykytaksalla mittarin mukaan 5 km maksaa 0,53 e mutta käytännössä kuski vaatii siitä jopa 0,85 e. Uusilla taksoilla virallinen hinta on 0,74 e mutta ne rosvot tulevat varmasti vaatimaan 1,20 euroa!!!

Syyllinen Bangaloren tilanteeseen on lehtien ja nettipalstojen mukaan selvä. Bangaloren IT-buumi on tuonut kaupunkiin hyvin ansaitsevaisia - jopa ulkomaalaisia - jotka ovat kovin tyhmiä. He suostuvat maksamaan mitä tahansa, kuin raha jossain IT-puussa kasvaisi. Ja sitä tyhmyyttä käyttävät hyväkseen ovelat riksakuskit, jotka toimivat kuten tavalliset intialainen kauppiaat. Tyhmä ei ole se, joka pyytää vaan se, joka maksaa. Sentimentti on markkinoilla kuitenkin sellainen, että röyhkeille riksakuskeille ei tavallisilta kansalaisilta sympatiaa heru.

Siirtomaaherran kannalta tässä puhutaan pienistä rahoista. Mutta jos verrataan bruttokansantuotetta per capita - dollareissa Suomessa n. 36.000 ja Intiassa 3.600 - niin saadaan hiukan suuntaa näihin taksikuluihin. Kuvittele että sinun kuukausipalkkasi olisi kymmenesosa nykyisestä. Paljonko siitä rahasta riittäisi taksipalveluihin? Edes mopon kyydissä…

Iloisesti tervehtien Tapani
- jota pelottaa riksan kyydissä vain 3 asiaa: päästäänkö ehjänä perille, missä se perille sijaitsee ja miten älyttömästi siitä joutuu maksamaan

P.S. Vähän harmittaa. Tulimme seurueen kanssa eräänä iltana ravintolasta. Saatiin kadulta kaksi riksaa, sovittiin kahdesta riksasta 150 rupiaa. Perillä maksoin meidän mopon - jonka osuus oli siis 75 - mutta iloisena ehjästä ja kuivasta kyydistä sanoin: ’tosson 80, pidä loput!’ Noustiin pois, kuski ryntää luokseni levitellen setelinippua: ’tässä on 60!’ Nyt meinasi suututtaa, meinaako se huijata minulta 20!? No, otin setelit ja laskin näkyvästi: ’20, 40, 60, 70 ja 80 - hah!’ Kuski poistui tyytyväisenä, oli saanut yksinkertaiselta länkkäriltä sittenkin yli kaksinkertaisen hinnan. Punessa riksat laskuttivat mittarin mukaan.