Viihdesurffailua

Oletteko nähneet intialaisia musiikkivideoita? Niissä on melkein aina tämä kaava: tähti laulaa räytyen, vastakkaista sukupuolta oleva tähti laulaa räytyen, sitten ne laulaa yhdessä, taustalle ilmestyy miehelle miesjoukko & naiselle naisjoukko, kaikki ketkuttavat hurjasti samanaikaisesti samoja liikkeitä, tähti/tähdet rivistöjen edessä/keskellä. Joissakin lauluissa tähtipari MELKEIN pussaa. Tärkein elementti kuitenkin on suurten joukkojen tanssi.

Suosittelen katsottavaksi ”Eros Entertainmentin” tuottaman musiikkikappaleen ”Marjaani” visualisoinnin elokuvasta ”Billu Barber”. Väärien odotusten välttämiseksi huomautan, että mielikuvia herättävistä nimistä huolimatta kyseessä on puhtaan siveää intialaista viihdeperinnettä. Pääosissa ovat Bollywoodin huippusuositut näyttelijät: Kapoorin näyttelijäsuvun kaunoinen Kareena ja kaikkien aikojen rikkain, menestynein ja suosituin 44-vuotias suosikkipoika Shahrukh Khan. Laulajina he ovat toki vain suunaukojia, mutta tiukka esitys kannattaa katsoa, tästä pääset youtubeen http://www.youtube.com/watch?v=Vr6swr0_10Q

Television omistaa yli puolet Intian talouksista eli laitteita on jokseenkin 134.000.000 kappaletta. Kaksi (2) laitetta sisältyy meidän kotimme kalustukseen. Meidän telkkareista näkyy vain 135 televisiokanavaa. Suurin osa paikallisilla kielillä. Intianenglannin- tai englanninkielisiä on noin 40: uutisia, urheilua, elokuvia ja tietenkin musiikkiviihdettä. Käsittämättömän suuri määrä turhuutta ja turrutusta mahtuu niin pieneen kaukosäätimeen.

TV-kanavista mielenkiintoisin ja erikoisin on UTV World Movies, joka esittää erilaisia, kaikenmaalaisia, vähemmän kaupallisia, valtavirrasta poikkeavia, havaintojeni mukaan ei Holly- eikä Bollywood-elokuvia. Kaikki englanniksi tekstitettyinä. Valitettavasti kanavan ohjelmatietoja ei löydy mistään, joten leffojen aikataulut ovat meille arpapeliä. Sattumalta osuimme näkemään Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä. Loistavampi elokuva kuin muistinkaan ja Intiassa katsottuna sen eksotiikka oli varsin kiehtovaa. Ihmisiä oli niin harvassa ja harvapuheisina. Laitapuolen ympäristöt kulkijoineen näyttivät nyt täkäläisin silmin edustavan varsin kohtuullisen elintasoa, vaikka ne oli kuvattu muistaakseni jossain Kyläsaaren maisemissa. Täältä katsottuna siis melkein Kulosaaressa.

Iloisesti tervehtien Tapani
- siirtymässä siirtomaasta kiintomaan kiireisiin ja toviksi bloggaustauolle

P.S. Vähän kyllä harmittaa. Kanavasurffatessa peukalo ruvella törmäsin johonkin amerikkalaisäijään, joka sanoi vahingoniloisena hääparille, että avioliittoon kuluu kolme sormusta: ”engagement ring, wedding ring and suffering”. Nyt alkaa meidän avioliiton ensimmäinen suffering-vaihe. Lähden huomenna työmatkalle Suomeen YKSIN ja Leena tulee perässä vasta KOLMEN viikon kuluttua. (Intian kotiin palaamme 21. syyskuuta. Bloggaus jatkuu jokseenkin silloin. Samoin meidän ostarin hiekalla täytettyjen ensisammutuskalujen valvonta.)